Hitaasti liikkeelle synnytyksen jälkeen

Miten lähteä liikkumaan synnytyksen/synnytyksien jälkeen?

Synnytys on koko keholle ja päälle aivan valtaisa tapahtuma josta palautuminen vie kokonaisuudessaan aikaa jopa puolitoista vuotta.

Synnytyksen jälkeen liikkumiseen vaikuttaa paljolti se, miten synnytys on mennyt. Onko mahdollisesti tullut ompeleita tai onko päädytty/jouduttu sektioon. Itse olen säästynyt molemmilta. Olenkin saanut lähteä vaunulenkeille jo hyvinkin pian synnytyksen jälkeen. Tärkeää on kuitenkin muistaa lantiopohjalihakset, jotka ovat olleet kovilla raskaana ja synnytyksessä eli ihan alkuun synnytyksen jälkeen treeni voi olla pelkkää lantionpohjalihas treeniä. Kun saa lantionpohjalihakset kuntoon uskaltaakin lähteä enemmän liikkumaan. Jos näitä ei treenaa voi olla suurempi riski saada kohdunlaskeuma, joka ei todellakaan ole mikään pikku juttu. Liikkeelle tuleekin lähteä varovasti ja harkiten.

Omalla kohdallani en ole vielä kerennyt palautua kunnolla yhdestäkään synnytyksestäni, vaikka niitä takana onkin jo kolme. Olen aina ollut uudelleen raskaana suunnilleen viiden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Tilanteeseen nähden oma kroppa on hyvässä kunnossa ja minulla hyvät edellytykset liikkumiselle. Vaikka ei raskauden ja synnytyksen jälkeen mielestäni ole paluuta enää entiseen, sillä raskaus jättää kroppaan omat jälkensä.

Liikuntaan raskauden ja synnytyksen jälkeen vaikuttaa myös imetys. Liikunnan ja syömisen tulee pysyä hyvässä tasapainossa, että maidontuotanto pysyy hyvin käynnissä. Liiallinen laihdutus saattaa vähentää maitoa ja vaikuttaa imetykseen.




Miten itse lähdin liikkeelle viimeisimmän synnytyksen jälkeen?

Nuorimman lapsemme synnytyksestä on nyt kulunut hieman yli neljä kuukautta aikaa ja tällä hetkellä liikuntaa harrastan jo hyvin monipuolisesti ja aika paljon.

Alkuun aloitin edellä mainituilla lantionpohjalihaksilla, kun olin saanut ne palautumaan edes jonkin laiseen kuntoon aloittelin varovasti vaunulenkeillä. Seuraavaksi aloin kokeilemaan juoksumatolla kävelyä ja varovasti pientä lihaskunto treeniä kotona käsipainoilla ja tangon kanssa. Noin kuukausi takaperin palasin Kurikan Kroppanille treenaamaan personal traineri Siiri Haapojan kanssa. Tein sopimuksen Kroppanille ennen edellistä raskauttani ja en pystynytkään treenaamaan niin kauan kuin olin sopinut. Joten nyt olen jatkanut sen sopimuksen loppuun, joka minulla raskauden ja synnytyksen myötä jäi tauolle. Siirin kanssa yhteistyön jatkuminen tulevaisuudessa on vielä auki, aika näyttää jatkuuko minun treenit vain kotona vai mahdollisesti vielä Kroppanilla.

Siirin kanssa ollaan yhdessä tehty perus salitreeniä, kahvakuula treeniä, kehonhuoltoa ja mikä parasta hän on opettanut minulle paljon liikkeitä joilla harjoittaa syviä vatsalihaksia (näistä tulossa myöhemmin ihan oma artikkelinsa).

Olen nyt näiden treenien myötä uskaltautunut myös hölkkäämään. Vajaa kuukausi sitten olin koirien kanssa kävelemässä perus lenkkiämme, joka on noin kuuden kilometrin mittainen. Käveltyäni parisen kilometriä ajattelin että nyt kokeilen pitkästä aikaa hölkätä edes jonkun ihan lyhyen matkan, mutta suureksi yllätyksekseni jaksoinkin hölkäten koko loppumatkan. Voin kertoa, että minulla oli niin voittaja fiilis tuon lenkin jälkeen. Ystävien whatsapp viestit piippaili vauhdilla lenkin jälkeen, kun halusin tuon onnen heidän kanssaan jakaa. Olin niin innoissani ja edelleen oikeastaan hölkästä yhtä innoissani. Tuntuu kuin olisi nyt löytynyt sellainen oma juttu, on niin ihanaa laittaa musiikit korville ja lähteä ulos hölkälle. Sitä siinä illalla hölkätessä saa omat ajatukset ja päivän hälinät nollattua. Vaikka intoa tuolle lenkille minulla riittäisi joka ilta, niin ei se kuitenkaan aina toteudu. Paljon se riippuu siitä kuinka saadaan lapset nukkumaan. Joskus tämä meidän nuorimmainen jaksaa kamppailla unta vastaan jopa ilta yhteentoista saakka ja voin sanoa ettei siihen aikaan enää innosta lähteä lenkille kun tietää että esikoinen herää aamulla viiden ja kuuden välillä. Lenkille menen siis niinä iltoina kuin iltapuuhat lasten kanssa sujuu joutuisasti.

Tuntuu hassulta ajatella, että synnytyksestä on minulla vasta reipas neljä kuukautta aikaa. Sillä liikunnallista kehitystä on tapahtunut minulla paljon. Painoakin on synnytyksen jälkeen lähtenyt jo reippaasti yli kymmenen kiloa, mutta ilman haittatekijöitä ei aivan olla tässä selvitty. Minulla painon putoaminen on selvästi alkanut vaikuttaa maidon tuloon ja meidän pieni neiti onkin nyt alkanut saada rintamaidon lisäksi muutakin syömistä, sillä selvästikään ei minun maito enää riittänyt pitämään häntä kylläisenä.

Tärkein juttu kuitenkin alkuun on ne lantionpohjalihakset ja niistä tulossakin seuraavaksi aivan oma artikkelinsa.