pssst...

Olo on nyt juuri kuin uudesti syntyneellä. Kaikki palaset vain ovat loksahtaneet kohdalleen tänään. Mutta mikäs kaiken tämän hyvän olen takana onkaan?

Tänään illalla havahduin sängystä hereillä kun veljeni perheineen tuli kylään meille. Olin nukahtanut, nukuttaessani nuorinta lastamme. Tämä kuvastaa aika paljon sitä kuinka kaikki lähiaikojen tapahtumat ovat vaikuttaneet minuun. Laitoin salin tauolle, en ole käynyt lenkillä ja käytännössä olen elänyt pizzalla, ranskalaisilla ja irtokarkeilla. En ole hetkeäkään ajatellut että tekisin asioita toisin.

Kahvitellessa veljeni kanssa sain kuulla kuinka voisin edes vähän miettiä valintojani. Kuinka jaksaisin paljon paremmin jos edes vähän miettisin mitä syön. Tai ehkä kannattaisi edes lenkille joskus mennä. Keksin veljelle kaikenlaisia perusteita miksen minä nyt juuri pystyisi tai jaksaisi tehdä mitään sellaista. Sanoin syyksi muun muassa että en edes koe huonoa omatuntoa tästä. Kuinka päässäni tapahtui paljon muutoksia keskenmenon myötä, että ymmärsin elämässä olevan niin paljon muuta.

Mitä ihmettä? Miten edes saatoin olla niin sokea ja tyhmä?

Se on niin helppo keksiä kaikenlaisia syitä siihen miksi muka olisi parempi vaihtoehto jäädä makaamaan sinne sohvalle herkkujen kanssa. Kuinka sen muka nyt ansaitsisin ja se olisi jotenkin parempi vaihtoehto. Koska sitä se ei ole. Se ei ole sitä koskaan. Itseään on niin helppo huijata ja siitä se lumipallo sitten lähteekin pyörimään. Asian on niin päinvastainen, juuri silloin kun masentaa tulisi lähteä liikkumaan ja hakea arkeen jaksamista sitä kautta.

Tänään kun lapset menivät nukkumaan, en suunnannut sohvalle herkkujen kanssa vaan laitoin musiikit korviin, lenkkarit jalkaan ja lähdin lenkille. Alkuun ajattelin että käyn nyt vain jonkun lyhyen matkan, mutta nälkä kasvoi syödessä ja lenkkiä kertyi reippaat kuusi kilometriä.

Kesken lenkin keksin jotain mahtavaa. Lamppu vaan syttyi pään päälle ja palaset loksahti paikoilleen. Nimittäin tämän blogin palaset. Sain niin loistavan idean siitä mikä tämän blogin nostaa kokonaan uudella tasolle. Muutosten aika on siis alkamassa. En halua vielä paljastaa mitä tulevan pitää, mutta pian täällä nähdään muutamia uudistuksia. Olen ihan innoissani tästä. En malta odottaa, että saan kertoa teille mitä tulevan pitää. Jää siis kuulolle.

Kaikesta tästä kuuluu iso kiitos kaksoisveljelleni Samille ! Ilman häntä olisin tänäänkin käpertynyt vain sohvalle ja eikä olo varmastikaan olisi näin mahtava nyt.